Urheilukomennusta

Morjens!
 
Nyt alkaa olla suurin osan armeijan niinsanotusta armeijaosuudesta käyty ja on aika keskittyä paremmin leipälajiin eli golfiin. Olen nyt pari viikkoa urheilukomennuksella ja tarkoitus on vetää hyvää treeniä lähes joka päivä ja valmistautua pientä etelänmatkailua varten, joka odottaa kuukauden päästä.

Viime viikolla meillä oli armeijassa hienoja hetkiä, kun meillä oli havukoe. Kaikkien hauskojen teoriakokeitten ja pikkurastien lisäksi kliimaksin huipennuksen toi yösuunnistustehtävä, jossa meidät tiputettiin illalla paikkaan unknown ja lyötiin karttaan käteen. Tämän jälkeen piti etsiä itsensä kartalta, laittaa sukset kauniisti jalkaan ja suksia paikkaan, joka oli merkitty kartalla. Kyllä siinä oltiin onnellista poikaa aamuyön pikkutunteina kun perille päästiin! Kaikilla ei tosin kartta ihan oikein päin ollut kädessä, eksyihän yksi partio kokonaan kartalta..

Mutta nyt siis meininki on vähän erilaista, kun kotona saa rauhassa tehdä kaikkea golfiin liittyvää ja keskittyä siihen. Paljon kuntosalia, paljon palloja verkkoon/kuppiin treeneissä ja joka päivä on lähempänä sitä, kun saa taas oikeasti pelata peliä, eli pääsee ruoholle. Kuitenkaan tässä lajissa pelaamisen tärkeyttä ei voi missään nimessä väheksyä. Hallissa voi tehdä paljon hyvää itselleen, mutta pelaajaksi siellä ei tulla. Sisätiloissa pääsee korkeintaan suorittajaksi, tällä taidolla ei vain valitettavasti pitkälle pääse golfissa. Sen lisäksi pitää olla mahdoton määrä taitoa pelata. Intoa päästä kentälle on tällä hetkellä todella paljon. Valmentajani Mikkolan Jokerin ja fysio Alangon Martin kanssa on tehty hyvää duunia ja fiilikset omasta kehittymisestä ovat korkealla. Siksi onkin kohta puoliin hyvä päästä katsastamaan odotuksia ulkomaailmaan ja myöskin kehittämään itseään seuraavalle tasolle paikassa, jossa tulokset tehdään, eli kentällä.

Nyt alkaa siis tekstiäkin tulla enemmän, kun on enemmän mistä kertoa!
Lepo vaan,
Puhis