Ensimmäinen W

Nyt on aika kirjoittaa kesän kuulumisista ja vielä mukavempaa se on, kun voi kirjoittaa menestyksestä! Takana on kova putki erinäisiä kisoja, mutta pääosin kotimaisen kärkikiertueen Finnish Tourin osakilpailuja. Kevään hyvien Nordic League-otteiden jälkeen kerkesi olla jo pari heikompaa kisaa kesän alkupuolella ja vaikeuksien läpi taistelussa meni hetki. Peli ei missään vaiheessa ollut huonoa, mutta miniatyyriset ongelmat tuppaavat välillä golfissa kasvaa odotettua isommiksi. Sijoitukset kisoissa pyörivät välillä 5-30. Top kympit ovat aina positiivisia, mutta sen jälkeen tulevat sijoitukset alkavat maistumaan asteittain enemmän ja enemmän kevyesti katkeralta.

Viime viikolla pankki pärähti kuitenkin auki oikein kunnolla ja tästä merkkipaaluksi otin ensimmäisen kilpailuvoittoni ammattilaisena! Korkkaus tapahtui reikäpelin Sm-kisoissa Kytäjän golfkentällä. Kilpailuun lähti alussa 64 pelaajaa kaavioon sijoitettuna ja taktiikkana on mennä mies miestä vastaan kuusi kierrosta, jotta parhain kaikista selviää. Onnistuin voittamaan vastustajani jokaisessa ottelussa ja pääsin tuulettamaan rankkojen päivien päätteeksi voittoa.


​Nousua ranking-listalla tuli kolmanneksi ja loppukauden tavoitteet kiristyivät samalla mielessä tietysti paalupaikka. Voittaminen on aina ainutlaatuista ja jokaisen W:n eteen joutuu tekemään valtavan määrän töitä. Ensimmäinen ammattilaisena tuntuu todella hyvältä ja tästä on hyvä lähteä metsästämään lisää. Itseluottamuksen kannalta nämä hetket on hyvä tallettaa syvälle pään solukoihin myöhempää tarkastelua varten.


Golf on siitä hauska laji, että pelin taso voi nousta ja laskea hyvinkin lyhyessä ajassa merkittäviä määriä. Tähänkin kauteen mahtuu siis paljon hyvää ja paljon huonoa. Toissaviikolla pelatuissa Suomen ammattilaisten mestaruuskisoissa olin hädin tuskin top-15 ja sitten seuraavalla viikolla tulee voitto. Pienikin muutos asenteessa tai tekniikassa voi merkitä monen montaa lyöntiä yhden kilpailun aikana. Siinä on myös yksi lajin viehättävistä puolista. Kenenkään taso ei ole ikinä vakio. Ne pelilliset nousut ovat koko lajin suola ja euforian lähde, mutta huipulta voi tippua alas yhtä nopeasti, jos ei pidä varaansa.


Nyt minulla on kolme viikkoa taukoa kilpailuista ja se on hyvä käyttää pieneen lepohetkeen. Tämän jälkeen alkaa armottoman laadukas treenaaminen. Laakereille on turha jäädä lepäämään, koska kehitystä on vielä paljon tultava jos mielii maailman huipulle. Elokussa kisoja on kalenterissa aika lailla joka viikolle ja Suomessa kisat jatkuvat syyskuun puoleen väliin. Toivon sydämestäni, että voin teille kirjoittaa vähintään yhtä hyviä uutisia vielä loppukaudestakin!


Puhis