|
Haudi!
Viime kerrasta onkin aikaa ja melko paljon on ehtinyt tapahtua tässä välillä. Lähden tarinankertomiseni siitä, että pelasin miesten Joukkue-Sm kisoissa ensimmäisen karsintapäivän, jonka jälkeen jouduin pitämään viikon totaalitaukoa pelaamisesta. Tämä oli siitä syystä, että alkukesästä käynyt jalkavamma ei ollut parantuakseen ja en enää jaksanut pelata buranan voimalla. Pidin siis viikon hyvän tauon golfista ja tällä hetkellä jalka tuntuu paljon paremmalta kuin alkukaudesta. Tämän pikku breikin jälkeen lähdimme kuvaamaan Roadtrip-nimistä ohjelmaa, jonka ensimmäinen jakso tulee ulos Golfpisteeltä 11.7. Mukana porukassa oli Nikke Tyry, Juho Vesanen, Hanna Mutikainen ja Matti Vesanen. Kiersimme yhteensä kymmenen eri kenttää ja tarkoituksena on tehdä ensimmäinen hauska ja viihdyttävä golf-ohjelma. Emme siis pyörineet ainoastaan kentällä vaan teimme myös muuta hauskaa ja luotto tähän sarjaan on kova. Laadun kuitenkin päättävät katsojat ja kaikilla siis silmät kovana 11.7 alkaen! Ohjelma tulee myös Nelonen Prolta pienellä viiveellä, joten jos kyseinen kanava näkyy siellä kotisohvilla, kannattaa olla tarkkana. Tämä oli ainakin itselle todella hauska reissu ja hyvää pientä pelituntuman hakua tulevia koitoksia varten. Täysepainoista treeniä se ei missään nimessä ollut ja hyvä niin, koska nyt tuntuu siltä, että jalka on parantunut ja pääsisi taas oikeasti treenaamaan. Nyt on myös virallista se, että pelaan Dixonin palloilla sekä Biogolf tiillä ainakin seuraavat kaksi vuotta! Itselle tämä oli huikea diili ja tähän mennessä ei voi kuin kehua tuotteita. Dixonin pallothan ovat myös siitä tunnettuja, että ne ovat ensimmäisiä palloja, jotka eivät sisällä raskasmetalleja. Ekologisella asialla ollaan siis myös, nice! Dixon Fire! Ensi viikolla alkaa Finnish Open ja onkin tauon jälkeen siistiä päästä pelaamaan taas kisaa. Raffit Vuosaaressa olivat melko jykeviä verrattuna aikaisempiin kisavuosiin ja koko tapahtumasta tulee varmasti erittäinkin onnistunut. Odotan innolla, että numerolappu tärähtää taas rintaan ja pääsee siihen fiilikseen mukaan. Lyöminen ja tekeminen tuntuvat hyvältä, mutta alkukesän jälkeen olen realistisin mielin matkassa, joskaan en senttiäkään anna periksi sen takia. Koville vaan! Kuulemiin , Puhis
0 Comments
Moro! Nyt on toinen Finnish Tourin kisa pelattu Lohjalla ja menestys oli parempaan kuin ensimmäisessä kisassa. Tulokset 78-69-70 antavat jo hyvää lupausta tulevasta. Ensimmäinen päivä meni siis vähän lämmitellessä ja kierroksen yleisilme oli melko melankolinen. Muutama tosi huono lyönti, jotka sakottivat lyöntejä yli parin. Myöskään puttaaminen ei ollut hyvää, puttasin jatkuvasti yläpuolelta ohi. Kuitenkin breikkien tajuaminen oli pitkälti edellytys tuloksille, jota seuraavina päivinä pelasin. Tajusin, että griinit ovat todella suoria ja breikkiä ei oikeasti voi ottaa paljoa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta aina ei näitäkään tajua riittävän ajoissa. Toisena päivänä lyöminen oli jo todella solidilla tasolla ja griinimissejä tuli vähän. Päivän ainut bogi tuli foregriiniltä noin 7m päästä. Muuten puttikin toimi ja tein oikeastaan kaikista paikoista birdien mistä se piti tehdä. Kolmantena päivänä jatkoin melko samaa rataa, vaikkakaan lyöminen ei aivan yhtä terävää ollut. Aloitin kierroksen todella tasaisesti, tein kymmenen paria putkeen jonka jälkeen tulikin neljä birdietä ja kaksi bogia. Kokonaisuutena kisa saa +-merkkisen arvosanan ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Nyt olemme matkalla Paltamoon Finnish Tour numero kolmea pelaamaan ja ajomatkaa on vielä muutama tunti jäljellä. Fiilis kisaan lähdettäessä on hyvä ja mikäs tässä istuessa parempaa ajanvietettä kuin blogia kirjoitella. Toivottavasti jatkan siitä mihin viime kisassa jäätiin ja kolkuteltaisiin kärkisijoja Paltamossa! Mukana autossa ovat Joonas Hinkkanen, Eetu Rantanen ja Teemu Putkonen, joten auto on melko tuhdissa kunnossa. Hyvä porukka kuitenkin, joten mikäs tässä on matkustaessa. Pitäkää peukkuja, Puhis Ps. Alla pakatessa otettu kuva viikon pelivarustuksesta, tylsäähän ei ollut:)  Moro,
Voisin tehdä valmentajienkin suosiman hyvät ja huonot asiat-listan ekasta kisasta. Käydään kierrokset läpi vielä erikseen niin saadaan hauskaa tuplasti enemmän. Ensimmäinen kierros: Hyvää puttaamista! En tehnyt haastavilla griineillä yhtään kolmen putin viheriötä ja oikeastaan kaikki paikat joista birdien pystyi tai piti tehdä, tein. Kulmarauta on tärkeä väline, ja varsinkin kun lyönti oli vähä epävarmaa, sillä pelasti paljo asioita ja fiilis pysyi koko ajan positiivisena. Chippaamisessa ja hiekkalyönneissä ei mitään ihmeellistä ollut, en joutunut lähipeliä edes hirveesti käyttämään kierroksen aikana. Lyömisessä hyvää oli ehdottomasti missit. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka huonon tuntuisia lyöntejä tuli paljon, peli oli siinä mielessä viisasta, että missit olivat aina hyvillä paikoilla ja en joutunut niistä maksamaan juuri koskaan. Pallon sijoittelu oli siis tasaisen järkevää, vaikkakaan aivan virheettömiä lyöntejä ei juuri näkynyt. Huonoja puolia kierroksesta olivat aloitus ja lopetus. Tein tyhmän tuplan heti kolmannelle väylälle. Tämä väylä on par 4, jolle lyötiin rauta 5-6 avausta, jonka perään töräytetään wedgellä. Väylän voi pelata myös tyyliin Puhis, eli metsään, pois, yli, ali, ohi. Kuitenkin tästä oli hyvä bounce back ja ei siitä sen enempää. Toisen kerran tyrin väylillä 16 ja 18. Tyhmät bogit, kummissakin missattu up&down. Toinen kierros: Hyvää oli oikeastaan kokonaisuudessan ensimmäinen yhdeksikkö. Vaikka pelasin ysin +3, olin melko tyytyväinen oman tekemisen tasoon sateessa ja tuulessa. Tein 8 paria ja 1 triplabogin kahden veden kautta. Toinen vesi tuli vielä isolla flyer-lähestymisellä joka meni aivan liian pitkälle. Muuten lyöminen oli hyvää ja putit olivat hyviä, harmikseni kuitenkin niin huonoja, että lopputuloksena oli vain kasa kierähtelyjä reiän ympäri. Takaysistä ei voikkaan sitten puhua edes samassa lauseessa. Täydellinen blackout, kaikki vastoinkäymiset yhdessä olivat liian suuri pala tällä kertaa päästä yli ja tuloksena +11. Ei missään nimessä kaunista katsottavaa ja tästä ei edes liikaa jaksa selitelläkkään, koska se on melko turhaa, vaikkakin joskus niin mukavaa. Pelin tasoa pidän itselläni kaikenkaikkiaan hyvänä ja tällä kertaa yksi katastrofiysi pilasi kisani täydellisesti. Tällä viikolla ohjelmaa onkin taas oikein kunnolla. Olen nyt ohjaajana Talman junnuleirillä tämän ja huomisen päivän, jonka jälkeen pelaan keskiviikosta lauantaihin golfia. To-la on siis Finnish Tourin kisa Lohjalla ja sinne mennä ottamaan itseö niskasta kiinni oikein kunnolla! Sain nyt uudet pallotkin peliin ja tästä lähtien pallona toimii Dixonin Fire! Myös bägini kalustus saatta muuttua hiukan, kun sain nyt hybridin bägiini, asteita on 19 ja vartena kbd hybrid x-rautavarsi. Alkufiilikset mailasta olivat ainakin hyvät. Ja sitten kaikkein suurimpaan uutiseen: Meillä on Vesasen Juhon kanssa ollut jo pitkään veto siitä, kumpi tekee ensin meidän snookerpeleissä breikin, joka on 50 tai suurempi. Panos on ollut tuntuva, ja tänään Keravan Biliksellä se ihme tuli toteen. Minä voitin, kiitän ja kumarran syvästi, naamani on kuin Naantalin aurinko seuraavat kolme viikkoa jo pelkästään tästä syystä. Kauan tuota kyseistä tulosta jahdattiin ja nyt saimme vihdoin jännityksen loppumaan. Happy times. Ei muuta tällä kertaa, pysykää terävinä! Puhis Jau!
Huomenna starttaa kotimainen kilpailukausi käyntiin Peuramaalla ja tätä onkin odoteltu jo hetken aikaa. Tosin tuo jalkavamma toi pienen mutkan matkaan ja treenaamiset eivät ole menneet niin hyvin kuin odotettua. Olen kierätny kolmen viikon aikana neljä kierrosta, mutta tosin pelaaminen on ollut hyvää. Lahjattomat ne taisikin treenata. , eli katsotaan kuinka paljon lahjoja löytyy näistä lahkeista kun huomenna starttaan kisaan. Lyöminen tuntuu yllättävänkin hyvältä ja muut osa-alueet olivat kunnossa. Ainut asia, joka on kyseenalainen, on eteenpäin pääseminen. Peuramaalla griinit olivat jo melko nopeita, vaikkakin muutama griini oli valitettavasti huonossa kunnossa. Lähtöaika minulla on To 10.00 ja Pe 14.40. Kiinnostuneet voivat seurata tuloksia helposti live scoringista. Muuten elämä rullailee mukavasti eteenpäin, päivät ovat olleet aika yksinkertaisia tässä kun ei suuria kiireitä ole ollut. Jos en kohta ala olemaan näillä tunneilla ammattilainen myös snookerissa niin jo on ihme! Tästä seuraavat viikot menevät toivottavasti hyvin golfin parissa ja kisoista tulee hyviä tuloksia. Kisa-areenat ovat siis Peuramaa, Lohja ja Paltamo. Viimeiseen saa pienen reissun taas tehdä, mutta kenttä on kyllä niin hieno, että se on sen arvoista! Pitäkää silmät tarkkana ja kannustakaa minut kärkeen! Puhis Haudihau! Hetken on tässä nyt minulla aikaa miettiä syntyjä syviä, kun menin oman rakkaan kantapääni hiukan vahingoittamaan kotitöissä. Kyseessä ei ole paha vamma ja parantumiseen menee 1-3 viikkoa. Tässä on viikon verran oltu nyt ilman golfia ja kyllä on aika käynyt pitkäksi. Tai no, jotta en nyt ihan teitä huijaisi niin eilen otin 8 chippiä testimielessä. Olisi sekin jäänyt omatuntoa kaivelemaan. Päivät ovat siis menneet vähän eri tyylillä kuin normaalisti. Ainakin olen päässyt rakasta harrastustani snookeria pelaamaan jopa sellaisissa määrin että alan epäillä omaa mielenterveyttäni. Tämä niin koukuttava peli, joka on vielä golffareiden keskuudessa melko suosittua, osaa viedä kyllä aikaa tunnin jos toisenkin pois elämästä. Itsehän silti olen kyseisessä lajissa aivan klubituuppari. Käsittämätöntä kuinka hyviä senkin lajin huiput ovat. Tunteja joutuu käyttämään varmasti saman verran kuin golfissa siihen, että pääsee huipulle. Elämä rullaa muuten radallaan ja kovasti vain odottelen kisakauden alkua ja sitä, että pääsee taas normaalirytmiin kiinni. Stressaaminen ei minun tapoihini juurikaan kuulu, joten nyt vain odotellaan ja pidetään yllä positiivista henkeä. Pitää metsästää jostain virheettömiä griinejä, jotta puttaamaan pääsisi kunnolla. Alla on kaikille video siitä, mitä saattaa käydä jos turhautuminen pääsee golfpeliin käsiksi. Joillain saattaa olla jopa amakohtaista kokemusta mailan heitoista, pahoista sanoista ja muusta mukavasta aktiviteetistä huonon lyönnin jälkeen. Itsehän en usko omalla kohdallani minkäänlaiseen tilaan, jossa reaktio on aina vakio, mutta hermot pitää hallita niin, että se ei haittaa seuraavaa lyöntiä ja hyvistä lyönneistä pitää antaa vähintään samalla mitalla positiivista energiaa. Treenamassa turhautuminen taas ei sovi ollenkaan kuvioon, koska silloin lyönneistä tulee jopa haitallisia omalle tekemiselle. Yksi välillä vaikea asia onkin pitää treenaaminen mielenkiintoisena ja perus rangelyömisen aika pitäisikin jo olla enemmän ohi. Koko ajan pitäisi tehdä erilaisia lyöntejä nopein vaihdoin ja eri mailoja paljon käyttäen. Robottilyöminen samalla mailalla ei kuitenkaan ole mistään kohti pelinomaista ja itse en koe, että siitä saan juurikaan irti omaan pelilliseen osaamiseeni, varsinkin kun tykkään muokata palloa paljon kentällä ja en ole mistään kohti yhden lyönnin mies. Treenamiseen kun saisi aina saman luovuuden mikä on kentällä niin aijai. Tai sitten pitää aloittaa elämä Suomen Bubba Watsonina ja lopettaa rangella käynti kokonaan. F*** the system vai miten ne sanoo. Omalla tyylillä omaan tyyliin. Pää lyö taas tyhjää, johtunee liiallisen levon aiheuttamasta relaksaatiosta. Kiitos ja kumarrus, Puhis Moro!
Nyt alkaa olla kausi käynnissä toden teolla ja tänään pääsi oikein nurmelta lyömään rangepalloja. Kiva päästä treenaamaan hyvältä alustalta. Kierroksia suomessa on kertynyt puolisen kymmentä ja fiilis kaikesta on hyvä. Ajattelin tänne laittaa muutaman vedon näytiksi teille ja kirjoittelen kuulumisia paremmin tässä kun pelit kunnolla alkavat! Toivottavasti kaikilla kausi on alkanut hyvin ja kierroksia on jo takana ja vielä enemmän edessä! Puhis Moro!
Hyvää iltaa kaikille innokkaille golfpelaajille ja muille loistaville kavereille, jotka tälle sivulle joskus saattavat eksyä! Nyt on etelänmatkat käyty ja kauden odottelu ja kuumotus on korkeimmillaan. Ilmat ovat kääntyneet jo hyvään suuntaan ja nyt odotellaan vain ruohon kasvua ja griinien nopeutumista. Yhden hienon kokemuksen haluan jakaa Kyproksen reissultani, vaikka ei tämä ainoaksi hienoksi jutuksi reissulta jäänyt. Pääsin nimittäin pelaaman Ahlforsin Akin (kiitos Aki!) hikkorimailoilla ja voin kertoa että kyllä siinä vähän vanhan ajan tuntua tuli näinkin nuoreen mieheen. Puumaila oli todellakin puuta ja raudoissa ei paljon bouncea tai muutakaan nykyajan hömpötystä löytynyt. Pelasin Elea nimisellä kentällä keltaiselta tiiltä, eli haastetta oli jonkun verran näillä kepeillä pelatessa. Kierroshan alkoi tyylikkäästi heti perinteisellä aloittelijan tuurilla ja birdie-tuloksella, joka ei kuitenkaan ihan ainoaksi jäänyt. Koko kierroksen pelasin tulokseen +4 tehden vielä viimeiselle tuplabogeyn yrittäessäni lyödä yleisölle tarkoitettua lob-lyöntiä griinin läheisyydestä. Rautamailat olivat ehdoton aseeni tällä setillä ja se ei ollenkaan ole järjetöntä, koska pidän itseäni hyvänä rautapelaajana noin muutenkin. Ensin oli pientä hakemista mittojen ja spinnin hallinnan kanssa, mutta kyllä kokeilemalla oppii!:) Draiveri oli vähän vaikeampi, koska se ei yhtään epäpuhtaita osumia hyväksy ja putterin kanssa emme olleet breikeistä samaa mieltä. Kaiken kaikkiaan mainio kokemus ja minut uhkailtiinkin jo laittaa pelaamaan kesällä maaotteluun Ruotsia vastaan. Ties vaikka muutaman hikkoritourin kisankin kävisi kokeilemassa. Muuten treenit menneet aika mukavasti täällä Suomessa nyt kun on rangelle päässyt. Vähän fysiikkatreeniä vain hidastanut pieni olkapään nuljahdus, kun leikin liian innokkaasti käsilläseisontaa. Voi minua innokasta. Hienoa että Talmassa aukesi jo par 3 kenttä. Siinä on aivan liian aliarvostettu paikka treenata ja itsekin pitäisi käyttää kyseistä aluetta paljon useammin. Pelit tuntuvat olevan hyvällä mallilla ja paljon odotan kunnon kesää ja sitä, että kisat taas alkavat. Tässä vaiheessa jätän tähän, kiitän ja kuittaan. Pelikierroksia odotellessa! Puhis Heijsan!
Olipas kilpailu tuolla Augustan nurmikentillä sunnuntai-maanantai välisenä yönä. Kolmannen kierroksen peleissä melko harmittavasti tippuivat monet pelaajat, joita olisi halunnut katsoa. Viimeiseen päivään ei loppujen lopuksi montaa voittajaehdokasta ollut ja niistä neljästä todennäköisestä yksi voitti. Kovinkaan moni ei silti olisi varmaan uskonut Bubba Watsonin voittoa. Ei hänellä kuitenkaan älytöntä kokemusta majoreista ole ja kun vastassa on sellainenkin "jyrä" kuin Phil Mickelson niin siinä tietää mihin monen arvaukset kääntyvät. Paljon sattui ja tapahtui, heti toisella reijällä Oosthuizen pisti albatrossin ja pari väylää myöhemmin Phil teki yhtä mullistavan suorituksen, tosin lyöntimäärässä toiseen päähän. Itse tykkäsin katsoa kun Bubba voitti. Siinä on ehkä yksi kaikkein karkeimmin tourilla pelaava mies, joka tekee kaiken täysin fiiliksellä, ei käytä valmentajaa ja vetää juuri niinkuin on oppinut pelaamaan peliä. Hän kuuluu siihen ääripäähän pelaajia, joita ei nykyään valmentajien mukaan pitäisi olla. Vaikka itse pidän valmennusta tärkeänä osana omaa peliäni, niin kuinka usein kuulette valmentajan suusta tuon ah niin ihanan lauseen tällä tyylillä: "Jos nämä asiat eivät ole kunnossa, ei lyömisestä tule mitään". Kaikessa tekemisessä tarvitaan aina rajojen rikkojia, jotta jokainen löytää oman tapansa tehdä. Omasta mielestä tuonmoista pelaajaa kun Bubba on ilo katsoa, koska luovuus on huipussaan. Monta kertaa hänkin oli pulassa viimeisellä kierroksella ja vielä uusintareijällä, mutta aivan mahtava kyky lyödä erilaisia lyöntejä toimi hänen edukseen. Siinä jos jossain tiedetään miten palloa työstetään. Ja lyönti on oikeasti sen näköinen, että käsien asento tai muu toisarvoinen ei kiinosta kunhan palloon lähtee semmoinen kierre ja kaari kuin on haluttu. Vautsivauvau mitä vetoja ja onnittelut Bubballe! Klassisen kauniisti svingaava Oosthuizen jäi kakkoseksi. Kummatkin tulevat vielä kisoja luultavasti voittamaan. Itsellä aika on tässä mennyt tehdessä hiukan sitä sun tätä. Treeniä on tehty Malmilla viimeisiä kertoja tällä hallikaudella ja usko pelaamiseen on vahvaa. Huomenna pääsen toisen kerran tänä vuonna ulkomaille kokeilemaan miten se pallo sitten lähtee oikeasti kun lyödään tiimerkkien väliin ja baanalle pelaamaan. Kuumotus pelaamiseen on kova ja varsinkin kun kaikkien golfarien rakastama maila, draiveri, on uunituore ja korkkaamaton! saa nähdä mitä siitäkin tulee, uusi keppi ja uudet kujeet. Cobra ZL 8,5 diamana whiteboard 73 x-stiff on muuten mailan malli, jos jotain hifistelijää sattuu kiinostamaan. Yritän pistää reissusta updatea, ainakin Twitter laulaa päivittäin jos internet vain löytää tiensä luokseni! Punaisia numeroita ja rusketusrajoja odotellessa, Puh Moro,
Tässä viimestä yötä päivystäjän pöydällä ollessa on hyvä kirjoittaa pieni teksti oman inttiuran päätökselle. Muistoja on jäänyt paljon matkan varrella ja viimeinen puoli vuotta onkin ollut omalta osaltani mukava. Niinhän sitä sanotaan, että aika kultaa muistot ja varmasti mukava muistella ajan myötä jos jonkinmoisia leirejä ja kommelluksia mitä palvelusajan eri kohdissa on sattunut. Kyllä ne metsäleirit jo nyt mietittynä aika makeita olivat, vaikka välillä, inttislangia käyttäen, saattoi joitain hiukan "hajottaa". Myös urheiluun Urheilukoulu antoi hyvin apua, tukea ja mahdollisuuksia. Itselle en voisi parempaa paikkaa omaa palvelustani suorittamaan keksiä. Meille annettiin hyvä koulutus sotilaiksi ja joustettiin parhaalla mahdollisella tavalla, jotta urheiluun ei tulisi liian suuria katkoksia. Nyt jopa hiukan haikein mielin jättää useat naamat, joita on nähnyt viimeisen puolen vuoden aikana paljon. Tosin eipä tässä monen ihmisen osalta varmasti jää viimeiseksi kerraksi kun nähdään. Onneksi tänään pidimme pienen yhteislaulantatuokion ja nostatimme tunnelman huippuunsa ennen huomista kliimaksia. Huikeita jätkiä, hieno paikka ja nyt on uusien haasteiden aika. Golfin osalta menee melko hyvin, sain tehtyä kolmen viikon aikana paljon hyvää ja tajusin paljon tärkeää oman pelini kannalta. Nyt viikko mennyt rauhassa ja sitten pääseekin treenaamaan niin paljon kuin sielu sietää. Viikko kotimaassa Jokerin kanssa juttuja tsekaten ja sitten viikoksi Kyproksen lämpöön haistelemaan peliä vielä kerran ennen kuin täälläkin tulee kesä ja kentät alkavat aueta. Pidetään kovasti peukkuja, että lämpöä tulee ja takatalvet pysyvät poissa! Odotan sormet syyhyten uutta kisakautta ja pelaamisen halu on koko ajan huipussaan. Vielä on auki missä pelaan pääosin ensi kauden kisani, mutta se selviää tässä ennen kesää vielä. Muistakaa nauttia elämästä! Ja vielä iso kiitos Urheilukoululle, tämä oli loistava paikka olla! Toisen tiedustelukomppanian saapumiserän 4/11 Jääkäri Puhakka kiittää, kuittaa ja kumartaa! Heipparallaa!
Oltiin tuossa viime sunnuntaina katsomassa viimeistä päivää Andalucia Openista ja kokemus oli kaikella tapaa mielenkiintoinen ja opettava. En ole ennen ollut katsomassa ET-kisaa joten kiva oli päästä tutkailemaan mitä lajin huiput tekevät kentällä ja rangella. Kyllä löytyy sieltäkin monenlaista vääntäjää ja kääntäjää. Näistäkin pelaajista löytyy jos jonkinmoista virhettä lyönnissä tai fysiikassa tai jossain muussa. Silti he pelaavat tätä peliä niin perhanan hyvin. Tämä pistää miettimään asioita eri kantilta ja ainakin omaan tekemiseen visiitti loi paljon uskoa ja oivallusta siitä, että ei tässä niin järjettömän kaukana olla kuitenkaan. Pääasia kuitenkin on pelata peliä ja kaikilta löytyy jonkinlaisia virheitä jollain osa-alueella. Ainut asia, jossa nämä kaverit ovat järjestään oikeasti parempia on puttaaminen tai scrambling. Katsoimme Manasseron peliä melko pitkään ja ei siinäkään kaveri mitenkään älyttömän lähellä lippua ollut paljoa tai muutenkaan ollut jäätävä pallonlyöjä, joskin tiiltä tarkka kaveri. Birdieitä tuli silti monta ja ei siinä kaikki tehdyt putit olleet mistään metrin mitasta. Jos haluaa mennä oikeasti punaiselle, on pakko olla aivan jäätävä puttaaja. Vaikka tämäkin asia on ollut tiedossa koko ajan, oli hyvä muistuttaa itseään vielä lisää taas kerran. Tosiaan pallolyöminen on todella lähellä sitä mitä näilläkin kavereilla. Pitää vain tehdä tasan omaa juttuaan järkyttävän isolla uskolla juuri siihen, että omalla tyylillä tulee paras lopputulos. Toinen asia mikä pitää olla kunnossa on fokus. Jos keskittyminen herpaantuu liikaa, ei pelistä tule yhtään mitään. Paremmista pelaajista huokuu erilainen olotila ja he ovat kiinni juuri hetkessä ja siinä mitä tapahtuu nyt. Itselle on pelatessa hyvä haaste olla koko ajan läsnä seuraavassa lyönnissä, vähän kun tuota adhd vikaakin saattaa välillä löytyä tai muuta turhaa. Hyvät spekulaatiot saatu Skytän Juhan kanssa aikaiseksi pelaamisesta täällä ja näitä samoja asioita käyty läpi. Hän on siis valmentajana mukana intin puolesta ja pitää huolta, että pysymme täällä ruodussa. Oma valmentaja Jokeri Mikkola on sitten Suomen päässä ja hän antaa sieltä ohjetta joten ei tässä neuvot lopu kesken. Itse kuitenkin pääpiruna oman pelaamisen osalta! Huomenna meillä alkaa leirikisa Ballena-Arcos-Ballena kombinaatiolla kolmen päivän kestoisena, joten paras terä on säästetty tähän! Nyt isolla ajatuksella ja kirkkaasti! Kuulemisiin, Puhis |
PuhisAmmattilaisgolfarin ajatuksia pelistä ja elämästä. Jos tykkäät niin muista kertoa kaverillekkin. Archives
July 2016
|
RSS Feed
